En ole tukirasisti, olen vain perustulokriittinen

Mitä perustulolla oikein tarkoitetaan? Tässä jutussa perustulolla tarkoitetaan jokaiselle täysi-ikäiselle kansalaiselle täysin ilmaiseksi ja vastikkeetta maksettavaa kuukausittaista tasasummaa. Määritelmiä on kuitenkin monia, osa jopa sellaisia, että ne eivät oikeastaan enää edes täytä perustulon määritelmiä. Joissain malleissa perustulo olisi sidottu työtunteihin. Joissain malleissa perustulo olisi enemmänkin lainaa. Joissain malleissa perustulo olisi sidoksissa bruttokansantuotteen kasvuun tai inflaatioon. Tässä jutussa ei keskitytä niihin.

Perustulon kannattajat keskittyvät luonnollisesti pelkästään perustulon hyviin puoliin. Hyviä puolia on tietenkin lukuisia. Isoin olisi luonnollisesti taloudellisen epävarmuuden väheneminen köyhien ja pienituloisten keskuudessa. Joka kuukausi tilille saapuva varma rahasumma, joka ei vaadi jatkuvaa lappu- ja lippusotaa erilaisten virastojen ja luukkujen kanssa auttaisi varmasti vähentämään köyhyyteen jo muutenkin kuuluvaa stressiä ja kuluttavaa elämää.

Kannattajien haaveissa perustulo mahdollistaisi kaikille elämän, jossa jokainen … Lisää “En ole tukirasisti, olen vain perustulokriittinen”

Viisi argumenttia oppivelvollisuuden pidentämisen puolesta

OAJ:n Tampereen paikallisosaston tiedottajan ominaisuudessa olen ottanut asiakseni seurata oppivelvollisuusiän korotuksesta käytävää keskustelua niin työpaikalla kuin eri medialähteissä ja somessa. Olen karvain mielin saanut huomata, että kriittistä lukutaitoa itse työkseen opettavat opettajat vakuuttuvat usein helposti, milloin millaisistakin olkiukoista ja populistisista heitoista. Siksi keräsin tähän kirjoitukseen viisi yleisintä uskomusta tai väitettä, jota valitettavasti tulevan opintovelvollisuusuudistuksen yhteydessä julkisuudessa hyvin usein esitetään.

Väite yksi: toisen asteen opettajat ja rehtorit vastustavat opintovelvollisuusiän korotusta

On totta, että opettajat ovat poliittisesti mitä monimuotoisin seurakunta ja mielipiteitä jokaiseen opettajahuoneeseen mahtuu toki laidasta laitaan. Tuleva oppivelvollisuusiän korotus tuskin lienee tässä suhteessa poikkeus. Juuri tästä syystä opettajana on ollut mielenkiintoista, joskin yllätyksetöntä, huomata, että oppivelvollisuusiän korotusta vastustetaan nyt, vuonna 2020, osittain samoilla argumenteilla kuin peruskoulu-uudistusta kaukaisella 1970-luvulla, jolloin oppositiossa … Lisää “Viisi argumenttia oppivelvollisuuden pidentämisen puolesta”

Koronavirus, Tammilehto ja vaihtoehtoiset faktat

Lähde: https://www.freepik.com/free-vector/coronavirus-second-wave-graphic-concept_10372779.htm

Tiedämme edelleen koronaviruksesta varsin vähän. Epäselvyydet alkavat peruskysymyksistä; millainen virus on kyseessä, miten vaarallinen se on ja kenelle, miten nopeasti se leviää, millaisia jälkivaikutuksia se jättää ja niin edelleen. Epäselvyyksien takia viruksesta on muotoutunut eri teorioita. Osa teorioista saa taakseen entistä enemmän todistusaineistoa ja virallisimpien tahojen, eli epidemiatapauksissa eri valtioiden terveysviranomaisten ja WHO:n, hyväksynnän. Toiset teoriakokonaisuudet, joille todistusaineistoa on vähemmän, kytkeytyvät myös yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Näitä taas on viime aikoina alettu kutsua ”vaihtoehtoisiksi faktoiksi”.

Monet vasemmistoliiton jäsenet ovat saaneet tutustua vaihtoehtoisiin faktoihin sen kautta, että puolueen lehti, Kansan Uutiset, julkaisee kirjoituksia yhdeltä Suomen tunnetuimmista vaihtoehtofaktailijoista, Olli Tammilehdolta. Tammilehto on kirjoittanut vaihtoehtoisten faktojen pohjalta niin 9/11-terrori-iskuista kuin 5G-verkostakin. Tammilehdon uusimpia kiinnostuksen kohteita on koronavirus, ja tämän kirjoitus aiheesta KU:ssa 17.8. herättikin … Lisää “Koronavirus, Tammilehto ja vaihtoehtoiset faktat”

Palkitsemisen vaikeudesta, eli kuinka väistää osuma ja saada silti haava

 

Muutaman poikkeuksellisen vuoden jälkeen Nobelin kirjallisuuspalkinto jaettiin osittain poikkeuksellisissa merkeissä. Pandemiatoimet olivat toki rokottaneet läsnäolleiden toimittajien määrää, ja Nobel-seremoniat luentoineen ovat nyt poikkeusjärjestelyjen vuoksi odottamassa parempia aikoja. Tavanomainen keskustelu palkinnonsaajista näytti kuitenkin pyörivän totuttuja ratoja. Mediassa ruodittiin laajasti erilaisia mahdollisuuksia palkinnonsaajasta, jolloin nousi esille myös perusteltu huoli Ruotsin akatemian toiminnasta. Edellisvuoden palkinto myönnettiin Peter Handkelle (s. 1942), mikä koettiin kirjailijan poliittisten kannanottojen vuoksi provokaationa tai vähintäänkin huonon maun värittämänä päätöksenä. Akatemian uskottavuutta ja sisäistä tasapainoa riepotelleiden skandaalien jälkeen tämän ratkaisun tulkittiin olleen tapa siirtää huomio aikaisemmista kiusallisuuksista uuteen, mikä olisi strategiana kummallinen vaihtoehto. Kun kerran ryvettyy, ei sitä poisteta sotkemalla päällisiä uudella tavaralla. Puheisiin nousikin ajatuksia, jotka toivoivat akatemian ottavan edistyksellisemmän linjan valitessaan seuraavaa palkinnonsaajaa. Osa puheenvuoroista esitti, että … Lisää “Palkitsemisen vaikeudesta, eli kuinka väistää osuma ja saada silti haava”

Äärioikeiston suo

Noin kuukausi sitten Perussuomalaisten jämsäläinen paikallispoliitikko Pekka Kataja joutui kotonaan brutaalin väkivallan kohteeksi. Kotiin tunkeutunut kaksikko pahoinpiteli Katajan niin pahasti, että tutkintanimikkeenä on murhan yritys. Aluksi Kataja väitti, että tekijät olivat arabin näköisiä. Perussuomalaisten someorgaanien välittömästi alkanut tykitys maahanmuuttajien väkivallasta sai äkkipysäytyksen Katajan korjatessa parin päivän päästä sanojaan. Nyt tämä syyttikin paikallisia äärioikeistolaisia.

Syyskuussa tieto tarkentui. Poliisi on vahvan epäilyksen pohjalta ottanut kiinni Keski-Suomen äärioikeistoskenen aktiiveja; syytettynä osallisuudesta ovat Kansallismielisten Liittouma -järjestön puheenjohtaja Tero Ala-Tuuhonen ja kaupunginvaltuutettu sekä kaupunginhallituksen jäsen Teemu Torssonen. Torssonen on ollut uutisissa jo aiemmin perussuomalaisten sisäisten kahnausten takia – lopulta tämä lensikin niiden takia ulos puolueesta. Myös Ala-Tuuhonen on tuttu nimi. Tämän johtajakauden aikana Pirkanmaalla oli järjestetty leiri, jossa ammuskeltiin nuolia vasemmistopoliitikkojen kuviin.

Täyttä varmuutta yksityiskohdista … Lisää “Äärioikeiston suo”

Diamond Joe, Amerikan Matti Vanhanen

Vaalipäivä, 3. marraskuuta 2020, lähenee Yhdysvalloissa. Eniten tietenkin maailman huomio kohdistuu siihen, mitä presidentinvaaleissa tapahtuu. Donald Trump on edelleen häviämässä. Pääasiallinen haastaja republikaanipresidentille tulee maan toisesta pääpuolueesta, demokraateista. Tämän viikon aikana demokraatit ovat pitäneet puoluekokousta, koronaviruksen takia etäyhteyksien kautta. Kokouksessa on virallisestikin asetettu presidenttiehdokkaaksi entinen varapresidentti Joe Biden.

Puoluekokousta edelsivät esivaalit, joihin mahtui monenlaista draamaa. Jossain vaiheessa kärjessä oli vasemmiston suosikkiehdokas Bernie Sanders, jossain vaiheessa tätä maltillisempi Elizabeth Warren,  jossain vaiheessa pikkukaupungin pormestari Pete Buttigieg. Warren ja muut ehdokkaat kuitenkin tippuivat pois, ja nopeasti vaalit jäivät kaksinkamppailuksi Sandersin ja maltillisten äänitorveksi nousseen Bidenin välillä. Bidenin saavutettua reippaan voiton Etelä-Carolinan esivaaleissa muut ehdokkaat ryhmittyivät nopeasti tämän taakse. Tilannetta auttoi mm. demokraattisen puolueen merkittävän tukijaryhmän, eli afrikkalaisamerikkalaisten, selvä ryhmittyminen Bidenin taakse.

Bidenin … Lisää “Diamond Joe, Amerikan Matti Vanhanen”

Kahdeksan argumenttia maskikeskusteluun

Koronavirus. Toinen aalto. Koronavirus. Toinen aalto.

Koronavirus on palannut keskusteluihin kesätauon jälkeen ryminällä. Toisesta aallosta kerrotaan lehdissä, toisesta aallosta keskustellaan kaduilla. Suomessa koronauutisoinnin tärkein ja näkyvin numero, tapausluku, on junnannut paikallaan jo pitkään, joskin nyt (tiistaina, 4.8) mitatut 17 tapausta maan laajuisesti ovat jo enemmän kuin viikkokausiin. Monet alkavat jo henkisesti varautua siihen, että syksystä tulee uusi kevät, paitsi sääolosuhteiden suhteen, niin myös siinä, että tapahtumat alkavat peruuntua ja lomallekaan ei enää pääse. Eikä muutakaan voi tehdä – paitsi hankkia kasvosuojaimia, eli tuttavallisemmin maskeja.

Keskustelua käydään myös siitä, miten toiseen aaltoon vastataan. Etenkin keskipisteessä ovat viime viikolla olleet kasvomaskit, suun ja nenän eteen laitettavat suojukset. Aihe on saamassa Suomessakin yhä enemmän ja enemmän tunnustusta virallisilta tahoilta. Juuri tänä viikonloppuna THL:n … Lisää “Kahdeksan argumenttia maskikeskusteluun”

EU-elpymispaketti ja Suomi lohikäärmeen luolassa

Tuskin kukaan on voinut välttyä Euroopan unionia koskevilta uutisilta. Vanhaa manteretta yhä ravisteleva koronakriisi sekä sitä edeltäneet taloudelliset ongelmat ja uhat ovat johtaneet taas yhteen ennätyspitkään kokoukseen jossa, ainakin median kautta välittyvässä kuvassa ,valtiot ovat johtajiensa kautta käyneet läpi riitoja tai sovintoja, pelanneet lähinnä sisäpoliittista mediapeliä sekä määritelleet unionin jakolinjoja. Tässä ei tietenkään ole mitään uutta. Lopputulos on kuitenkin aikaisempiin kokemuksiin suhteutettuna poikkeava. Harvinaisen suuri, 750 miljardin euron elpymispaketti avaa ovet yhteiselle velalle, mitä taas perinteisesti on pidetty merkittävänä hyppäyksenä liittovaltion suuntaan.

Suomessa asiasta keskustelu on kuitenkin mennyt suurimmaksi osaksi toisia uria. Se on pyörinyt lähinnä sen ympärillä, miten paljon Suomi maksaa ja saako tälle kuinka paljon taloudellista vastinetta. Tässäkään ei ole mitään uutta. Suomalaisille jäsenyys Euroopan unionissa on … Lisää “EU-elpymispaketti ja Suomi lohikäärmeen luolassa”

Ortodoksia ja antifasismi

Piispa Gorazd Prahalainen.

Ortodoksia ja antifasismi

– historian esimerkit ja niiden merkitys nykypäivän kristitylle

 

Johdanto

On todennäköistä, että ortodoksinen kirkko tulee hyvin harvalle ensimmäisenä mieleen puhuttaessa antifasistisesta toiminnasta 1940-luvun Euroopassa. Konservatiivinen kristillisyys yhdistyy mielikuvien tasolla usein ennemmin esivallan tottelemiseen kuin sen vastustamiseen. Tästä huolimatta historia tuntee useita ortodoksisen kirkon kanonisoimia pyhiä, jotka kuolivat vastustaessaan fasistista terroria. Lisäksi Israelin Yad Vashemissa kansakuntien vanhurskaiden joukossa muistetaan monia ortodoksisen kirkon työntekijöitä, jotka asettuivat vastustamaan holokaustia ja pelastivat tuhansia ihmisiä varmalta kuolemalta.

Tähän artikkeliin on valittu neljä fasismin vastaisesta eli antifasistisesta toiminnastaan tunnettua ortodoksikristittyä. Neljän yksittäisen historiallisen esimerkin ei ole tarkoitus antaa valikoivaa kuvaa ortodoksisen kirkon historiasta, vaan niiden on tarkoitus osoittaa se, minkälaiset johtopäätökset ortodoksinen kirkko on tehnyt 1940-luvun tapahtumista Euroopassa. Toisin sanoen tämän artikkelin on … Lisää “Ortodoksia ja antifasismi”

Missä on vaihtoehto identiteettipolitiikalle, ellei vasemmalla?

”Kaikki politiikka on identiteettipolitiikkaa.” Näin yleensä vastaavat identiteettipolitiikan puolustajat sen kohtaamaan kritiikkiin. Tällä he tarkoittavat sitä, että kaikki poliittiset jakolinjat liittyvät tavalla tai toisella identiteetteihin. Identiteettipoliitikoille myös sosioekonomisten kysymysten synnyttämä luokkatietoisuus on pohjimmiltaan identiteettipolitiikkaa. Ironista on, että usein samat henkilöt kritisoivat vasemmistoa ”luokkareduktionismista”, jossa kaikki politiikka nähdään luokkaristiriitojen kautta. Kritiikissä on toki pointtinsa, mutta identiteettireduktionismi ei ole luokkareduktionismia parempi ratkaisu yhteiskunnallisen analyysin perustaksi.

Identiteettipolitiikkaa kritisoineen Kenan Malikin mukaan identiteettipolitiikan juuret ovat valistuksen vastaisessa liikkeessä, jolloin se ilmeni konservatiivisen oikeiston edustamana rasismina ja nationalismina. Vasta myöhemmin siitä muodostui väline naisten ja vähemmistöjen oikeuksien vaatimiseen. Malikin mukaan identiteettipolitiikka ei kuitenkaan käytännössä onnistu haastamaan eriarvoisuutta, sillä usein se tarkoittaa vain etuoikeutetun aseman tarjoamista henkilöille, jotka ovat nimittäneet itsensä yhteisöjensä edustajiksi. Usein nämä … Lisää “Missä on vaihtoehto identiteettipolitiikalle, ellei vasemmalla?”