Duunaripuolue

Suomalaisesta puoluekentästä puhuttaessa toistuu säännöllisesti sama virsi siitä, kuinka kaikki puolueet ovat unohtaneet “duunarin” eikä kunnollista duunaripuoluetta enää ole. Väitettä kuulee sekä oikealta että vasemmalta, vanhoilta ja nuorilta. Vaikka ilmiö saattaa olla todellinen, on tämä asioiden kuvauksena hyvin ylimalkainen ja siitä on todella hankala saada otetta. Katsotaanpa, mistä on kyse. 

Mikä ylipäätään on tämä duunari, jonka jokainen poliittinen puolue Suomessa on hylännyt?

Duunari on se, joka näyttää duunarilta

Mikä ammatti on duunari? Yksinkertaisinta olisi tarkastella asiaa työn ominaisuuksien kannalta.

Voiko työntekijä päättää työnsä sisällöstä tai aikatauluista? Voiko työntekijä vaikuttaa yrityksen tai yhteisön toimintaan? Voiko työntekijä määrätä työnsä hintaa?

Näin katsoen on selvää, että duunari ei ole määräävässä asemassa eikä hänellä ole mahdollisuutta vaikuttaa yrityksen toimintaan.

Mutta onko tiimiesimies tai työmaan … Lisää “Duunaripuolue”

Kuinka uusliberalismi tuhosi hyvinvoinnin: kritiikkiä talouskasvun ja hyvinvoinnin korrelaatiosta

1. Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa?

Bruttokansantuotteella (BKT) tarkoitetaan mittaria, jolla mitataan talouden kokonaistuotannon arvoa ja kasvua tietyllä aikavälillä yhtä kansalaista kohden. Siihen lasketaan mukaan kaikki hinnoitellut lopputuotteet kuten tavarat ja palvelut (Paavoseppä, 2021). Bruttokansantuote kehitettiin toisen maailmansodan jälkeen kuvaamaan talouden kasvua, jolloin tuotannon ja elintason nopea kasvattaminen oli tärkein yhteiskunnallinen päämäärä. Siitä asti bruttokansantuotetta on pidetty keskeisenä seurantavälineenä hyvinvoinnille (Hoffrén, 2008). Talouspolitiikka on länsimaissa kytkeytynyt BKT:n mahdollisimman nopeaan kasvattamiseen.

Koska bruttokansantuote on tarkoitettu mittaamaan ainoastaan valtiontalouden hyvinvointia, kuten tavara- ja palvelutuotannon määrää, se jättää ulkopuolelleen yksilöiden hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, esimerkiksi elämänlaadun, terveyden, tuotannon ulkoisvaikutukset ja ihmissuhteet (Hoffrén, 2008).

2. Mitä on uusliberalismi?

Uusliberalismi on talouspoliittinen suuntaus ja oppi, joka korostaa vapaan markkinakilpailun arvoa ja tulkitsee yhteiskunnassa esiintyvät … Lisää “Kuinka uusliberalismi tuhosi hyvinvoinnin: kritiikkiä talouskasvun ja hyvinvoinnin korrelaatiosta”

Puolueellisesti: Kokoomus

Puolueellisesti on Kahleen sarja, jossa käymme läpi Suomen puolueita eduskuntavaaleja 2023 varten.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan kokoomus on rikkaiden puolue. Tällä voidaan viitata ajettuun ideologiaan tai äänestäjäkuntaan, mutta myös kokoomuksen elimelliseen kytkökseen liike-elämän tahoihin, kuten EK:hon.

Kokoomuslaisilla on toki keskinäisiä eroja, esimerkiksi puolueen kannattajakunnan sisällä on liberaali ja konservatiivi siipi. Nämä kuitenkin ovat lopulta pystyneet tekemään hyvin yhteistyötä keskenään, koska kumpikin on ollut valmiita leikkaamaan, yksityistämään ja dereguloimaan, eikä näissä asioissa ole muuta vaihtoehtoakaan löytynyt. Myös yhteinen NATO-haave on siivittänyt puolueen toimijoita eteenpäin.

Kuitenkin ehkä olennaisin tekijä, miksi kokoomusta äänestetään, ei ole asiakysymyksiin liittyvä. Kokoomusta äänestetään, koska uskotaan sen pitävän taloudesta huolta – ts. takaavan tasaisen kasvun, olemaan rikkomatta taloutta tai lisäämättä sellaisia varoja jotka koituisivat keskiluokan luokka-aseman kohtaloksi, joko siinä pysymisen … Lisää “Puolueellisesti: Kokoomus”

Puolueellisesti: Suomen sosialidemokraattinen puolue

Puolueellisesti on Kahleen sarja, jossa käymme läpi Suomen puolueita eduskuntavaaleja 2023 varten.

SDP on suurista puolueista se, joka on saanut elää ja paisua rauhassa. Sillä ei ole sotien jälkeisessä historiassaan kovin pitkää korpivaellusta oppositiossa eikä suosiossa ole tapahtunut dramaattisia pudotuksia. Vaikka sosialidemokratian kuolemaa on povailtu ajoittain mediassa ja politiikan tutkimuksessa, aika on näyttänyt ennusteet vähintäänkin ennenaikaisiksi. 

Demareiden nykyinen suosio ei ole kuitenkaan kokonaan puolueen omaa aikaansaannosta. Puolue on tuttu ja turvallinen valtionhoitaja-asemaan niitattu instituutio, jonka äänestäminen on henkisesti vaivatonta. Demarin äänestäminen ei vaadi erityistä sitoutumista yhtään mihinkään aatteeseen, mikä on äänestäjän ja puolueen kannalta hyvä juttu. Työpaikan pääluottamusmiehen tai harmittoman kuntapoliitikon äänestäminen on varma valinta, jos mieltä ei varsinaisesti paina mikään muu kuin huoli omasta terveydestä ja palveluista.

Miksi sitten … Lisää “Puolueellisesti: Suomen sosialidemokraattinen puolue”

Puolueellisesti: Perussuomalaiset

Perussuomalaisten logo

Puolueellisesti on Kahleen sarja, jossa käymme läpi Suomen puolueita eduskuntavaaleja 2023 varten.

Perussuomalaiset on oikeistoradikaali ja rasistinen puolue. Se on nyt sanottu, joten sitä ei tarvitse sen enempää käsitellä.

Perussuomalaisten suosio on monelle mysteeri. Poliittisten päätösten ja aikaisempien vaaliohjelmiensa perusteella Suomen työntekijä- ja nuorisovihamielisin puolue on työntekijöiden ja nuorison suosikki. Tästä olisi helppo vetää johtopäätös, että kyse on kannattajien älystä, mutta se olisi liian yksinkertainen ratkaisu.

Fasismin lumous

Erään määritelmän mukaan fasismi on politiikan ja yhteiskunnan täydellistä estetisointia. Liikkeeseen ovat kuuluneet voimakas ja kattava propaganda, soihtumarssit ja valtavat joukkokokoukset. Natsi-Saksassa jopa univormut suunniteltiin näyttämään hyviltä kuvissa eikä toimimaan taistelussa.  

Olemassa olevista valtioista yhteiskunnan estetisointi on viety pisimmälle Pohjois-Koreassa. Ei kannata antaa puheen sosialismista hämätä, koska kyseessä on itse asiassa rotušovinismiin … Lisää “Puolueellisesti: Perussuomalaiset”

Puolueellisesti: Keskusta

Puolueellisesti on Kahleen sarja, jossa käymme läpi Suomen puolueita eduskuntavaaleja 2023 varten.

”Keskustapuolue on auringonlaskun puolue” on niin monta kertaa toistunut fraasi, että se on ikään kuin siirtynyt metatasolle. Eniten auringonlaskun puolueesta puhuvat keskusta-aktiivit, ja ironisessa sävyssä. ”Aina on ennusteltu keskustan kuolemaa, mutta lopulta…”

Monta kertaa keskusta onkin palannut feenikslinnun tavoin oletetusta alhosta. On kuitenkin syytä katsoa pitemmän aikavälin kehitystä. Katsotaan seuraavaa, Ylen sivuilta löytyvää gallupkäppyrää:

Yksi näkökulma on, että keskusta on kokenut nopean romahduksen noin vuoden 2012 ajan huippukannatuksesta. Toinen taas on, että keskustan kannatus on tippunut jo pitkään, vuodesta 2003 alkaen, toisin sanoen 20 vuotta. Havainnollistaen:

Vauhti on ollut jopa yllättävän tasaista, lukuun ottamatta yhtä tiettyä väliä, eli Juha Sipilän puheenjohtajuutta ja huippuvuosia. Monesti tämä nähdään jonkinlaisena keskustan … Lisää “Puolueellisesti: Keskusta”

Puolueellisesti: Vihreät

Puolueellisesti on Kahleen sarja, jossa käymme läpi Suomen puolueita eduskuntavaaleja 2023 varten.

Vihreitä voi pitää suomalaisen puoluekentän menestystarinana. Yhden asian kapinaliikkeestä on kasvanut vuosien saatossa keskisuuri puolue, joka pystyy tuottamaan lakialoitteiden lisäksi myös uskottavia poliitikkoja jopa pääministeritasolle asti. Eikä tässä ole mitään yllättävää. Vihreät on aina onnistunut houkuttamaan valovoimaisia ihmisiä, jotka jaksavat painaa töitä menestyksen eteen. Tästä  huolimatta vihreät eivät ole muuttuneet suureksi puolueeksi, eikä kunnallistason valtaa ole   kuin suurimmissa kaupungeissa. 

Mistä tämän kaltainen krooninen alisuorittaminen voi johtua? Asia ei välttämättä ole niin iso mysteeri kuin voisi luulla. Kaikki puolueet ovat lopulta äänestäjiensä ja jäseniensä näköisiä. Vihreät on Suomen puoluekentän perinteisin luokkapuolue. 

Kansanliikkeestä puolueeksi

Vihreän liikkeen alkusysäyksenä on tunnetusti Koijärvi-liike ja 1970-luvun ympäristönsuojeluliikkeet. Varsinkin Koijärvi-liike halutaan esittää puhtaana kansanliikkeenä, … Lisää “Puolueellisesti: Vihreät”

Puolueellisesti: RKP

Puolueellisesti on Kahleen uusi sarja, jossa käymme läpi Suomen puolueita eduskuntavaaleja 2023 varten.

Pienistä puolueista RKP:n piiskaaminen tuntuu epäreilulta. Puolue ei ole varsinaisesti epäonnistunut yhdessäkään sen selkeistä päämääristä.

Se on ainakin paperilla liberaali oikeistopuolue, joka ei pese sisäisiä vääntöjään julkisuudessa. Sillä on useisiin hallituksiin osallistuva eduskuntaryhmä, oma europarlamentaarikko, paikallista valtaa ja kohtalaisen hyvin näkyvyyttä presidentinvaaleissa. Ei ole perustelematonta kuvitella, etteikö puolueen riveistä löytyisi taas kerran harmiton ja teknokraattinen eurovaihtoehto seuraaviin valtakunnantason identiteettikisoihin. Kaikki näyttää olevan loistavasti.

Mutta silti se on pieni puolue. RKP:n suurin ongelma onkin sama kuin vasemmistoliitolla: valtaosa äänestäjistä ei ole sen keskeistä aatteellista kohderyhmää. On sinänsä mielenkiintoista seurata, löytääkö puolue koskaan suurempaa kannatusta keskivertoäänestäjien joukosta.

Jos RKP:n ohjelmista riisuu pois kaiken sellaisen, jota ei muilta puolueilta löydy, … Lisää “Puolueellisesti: RKP”

Puolueellisesti: Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraattien logo

Puolueellisesti on Kahleen uusi sarja, jossa käymme läpi Suomen puolueita eduskuntavaaleja 2023 varten.

Wikipedian mukaan “Suomen Kristillisdemokraatit perustettiin vuonna 1958 nimellä Suomen Kristillinen Liitto. Puolueen perustivat konservatiivit, jotka olivat tyytymättömiä kokoomuksen kehitykseen. (…) Puolueen perustamiseen vaikutti sosialidemokraattien vuosikymmeniä kestänyt valta-asema, kokemus Neuvostoliiton vaikuttamispyrkimyksistä, kasvava kirkosta eroamisen määrä sekä kommunistien vakiintunut asema ammattiyhdistysliikkeessä. Uusi liike koettiin tarpeelliseksi maallistuneen, uskonnon vastaisen ilmapiirin vuoksi.”

Neuvostoliiton vaikuttamispyrkimykset Suomessa ovat olennaisesti vähentyneet ja kommunistien asemaa ammattiyhdistysliikkeessäkään ei enää voi sanoa vakiintuneeksi. Harva silti juuri näitä asioita erityisesti Kristillisdemokraatteihin yhdistää.

EPÄONNISTUMISTEN SARJA

Mitä tulee kirkosta eroamiseen tai maallistuneeseen, uskonnonvastaiseen ilmapiiriin, kristillisdemokraattien vaikutus näihin asioihin on lähinnä ollut kiihdyttävä. Voisikin sanoa, että Suomen puolueista kristillisdemokraatit ovat ehkäpä itselleen asettamassa tehtävässä epäonnistunein.

Hyvin on jo tiedetty, … Lisää “Puolueellisesti: Kristillisdemokraatit”

Puolueellisesti: Liike Nyt

Liike Nyt -puolueen tunnus

Puolueellisesti on Kahleen uusi sarja, jossa käymme läpi Suomen puolueita eduskuntavaaleja 2023 varten.

Liike Nyt on suomalaisen puoluekentän nuorin puolue, joka on saanut vaaleissa kansanedustajia.

Puolue perustettiin 2018 yhdistyksenä ilman, että ilmoitettuna tarkoituksena olisi ollut muodostaa puoluetta. Puolue kuitenkin perustettiin vuonna 2019. Puolueen perustajana ja johtohahmona on alusta lähtien ollut liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo. Harkimo ilmoitti syyksi, ettei hän saanut ideoitaan tai avauksiaan läpi kokoomuksessa, jonka kansanedustaja hän oli vuonna 2018.

Liike Nytin eräänä kantavana ideana oli se, että kansa voisi välittää päättäjille terveisiä ja vaatimuksia jatkuvasti internetin yli. Tämä toisi uuden suoremman vaikutuskanavan kansalaisille, jotka eivät kokeneet voivansa vaikuttaa päätöksentekoon tarpeeksi.

Harkimon lisäksi puolueessa on tunnettuina jäseninä Tuomas Enbuske, Mikael Jungner ja Jethro Rostedt. Kaikki ovat … Lisää “Puolueellisesti: Liike Nyt”