Kahdeksan argumenttia maskikeskusteluun

Koronavirus. Toinen aalto. Koronavirus. Toinen aalto.

Koronavirus on palannut keskusteluihin kesätauon jälkeen ryminällä. Toisesta aallosta kerrotaan lehdissä, toisesta aallosta keskustellaan kaduilla. Suomessa koronauutisoinnin tärkein ja näkyvin numero, tapausluku, on junnannut paikallaan jo pitkään, joskin nyt (tiistaina, 4.8) mitatut 17 tapausta maan laajuisesti ovat jo enemmän kuin viikkokausiin. Monet alkavat jo henkisesti varautua siihen, että syksystä tulee uusi kevät, paitsi sääolosuhteiden suhteen, niin myös siinä, että tapahtumat alkavat peruuntua ja lomallekaan ei enää pääse. Eikä muutakaan voi tehdä – paitsi hankkia kasvosuojaimia, eli tuttavallisemmin maskeja.

Keskustelua käydään myös siitä, miten toiseen aaltoon vastataan. Etenkin keskipisteessä ovat viime viikolla olleet kasvomaskit, suun ja nenän eteen laitettavat suojukset. Aihe on saamassa Suomessakin yhä enemmän ja enemmän tunnustusta virallisilta tahoilta. Juuri tänä viikonloppuna THL:n Tervahauta ja Salminen, Suomen tunnetuimmat ja kuunnelluimmat korona-asiantuntijat, ottivat kantaa kasvomaskien puolesta. Nyt uutisissa kerrotaan, että maskisuositus tulisi jo tämän viikon alussa. Tuskin keskustelu siitä silti välittömästi taukoaa.

Keskustelu ei taukoa, koska koronavirukseen liittyvät asiat ovat poliittinen kiistakapula, puolin ja toisin. Osiin poliittista kenttää on pesiytynyt kasvomaskikriittistä kulttuuria, jossa melkein hakemalla haetaan argumentteja maskisuosituksia vastaan. Esimerkiksi Amerikassa näkyy lukuisia oikeistolaisia, jotka pitävät kunnia-asianaan sitä, että maskia ei pueta päälle, ja keksivät toinen toistaan hienostuneempia argumentteja sille, miksi näin on. Vähän aikaa sitten ei sen vähäisempi hahmo kuin Donald Trump puki maskin päälle, joten tilanteen voi odottaa kehittyvän.

Suomessa maskivastaisuutta näkyy sen sijaan enemmän itsensä aivan muualle kuin oikeistoon määritteleviltä. On hämmentävää lukea suomalaisen keskustelun kanssa samaan aikaan esimerkiksi amerikkalaisia foorumeja, joissa paikallisilta republikaaneilta ja libertaareilta tulee täysin samoja argumentteja kuin mitä suomalaisessa maskikeskustelussa voi tulla toiselta laidalta. Tämä kertoo vahvasti siitä, miten satunnaisia näiden kulttuurisotien puolet voivat olla. Todennäköisesti asiaan liittyy yksinkertainen kääntösuhde: koska Suomessa perussuomalaiset ovat alkaneet julkisesti kannattaa kasvomaskeja, pitää siis monen perussuomalaisten vastustajan vastustaa niitä.

Tästä huolimatta ei tietenkään vain riitä, että sanoo jollekulle, että tämä puhuu kuin republikaani, voihan republikaanikin olla oikeassa – samoin kuin perussuomalainenkin. Lopulta painavimman sanan sanoo asiantuntijamielipide. En silti voi väittää, etteikö minun kaltaisieni henkilöiden mielipiteeseen asiasta vaikuttaisi yksinkertaisesti se, miten huonoja suuri osa maskivastaisista argumenteista on. Käydään siis joitain yleisiä aiheesta esitettyjä argumentteja yksitellen läpi.

”Miksi tarvitaan maskivelvoite, kun tartuntaluvut ovat matalat?” Suomessa tartuntaluvut ovat olleet suhteellisen matalat, eikä vielä tiedetä, tulisiko ainakaan hallituksen toimesta esitetty maskisuositus voimaan välittömästi. Maskit tulisivat sitä ajankohtaisemmaksi, mitä enemmän tartuntaluvut nousisivat. Kyse on yhdestä vaihtoehdosta monien muiden joukossa, joilla epidemiaa hallittaisiin, vieläpä sellaisesta, joka on kevyempi meillä toteutetut jotkin toimenpiteet, kuten kirjastojen, baarien, kirkkojen ja muiden vastaavien tilojen sulkeminen.

”Miksi maskivelvoitetta kannattavat eniten ne, jotka eivät käytä itse maskeja?” Ensimmäinen kysymys: onko tämä totta? Mutta millä logiikalla on päätelty, ketkä näistä ovat vaatimassa näitä kaikille ja ketkä eivät? Harva alkaa selvittelemään, kuinka usein joku esimerkiksi sosiaalisessa mediassa oikeasti käyttää kasvonaamiota maskivelvoitetta vaatiessaan. Kuitenkin vielä tärkeämpi asia on se, että siihen, toimivatko maskit vai ei, ei vaikuta millään tavalla se, mitä joku yksittäinen ihminen tekee tai jättää tekemättä. On täysin mahdollista, että joku samaan aikaan haluaa kaikkien muiden käyttävän kasvonaamiota ja ei ole siihen valmis itse. Entä sitten? Argumentti on täysin sama kuin niillä, joiden mielestä ilmastonmuutoksen todistavat valheeksi lomamatkalla lentokoneella käyvät vihreät poliitikot.

”Voihan jokainen käyttää maskia, jos itse haluaa.” Maskivelvoitetta, jos sellainen säädettäisiin, voisi verrata esimerkiksi liikennesääntöihin ja yleisesti liikenteen pakkoihin. Harva suhtautuisi näihin asenteella ”voihan jokainen käyttää turvavyötä itse valitessaan, ei siihen mitään pakkoa tarvita?”. Esimerkiksi turvavöitä ei käytetä vain oman turvallisuuden takia vaan siksi, että liikenneonnettomuuksissa lentelevät ihmiset voivat aiheuttaa merkittävän riskin muillekin. Samalla tavalla yksi maskivelvoitteen tärkeimmistä syistä on juuri se, että estetään se, että ihmiset, jotka ovat tartuttavassa vaiheessa mutta eivät vielä tiedä sitä, tartuttaisivat toisia.

”Entä jos suojavälineet loppuvat? Muovijäte? Hinta köyhille?” Todennäköisesti juuri muistot siitä, miten alkuvuodesta se, että varustetaso osoittautui riittämättömäksi, näkyy keskustelussa nytkin, edelleen pelätään, että sama kävisi uudestaan, jos maskeja alettaisiin käyttää. Maskivelvoitekaan ei tarkoittaisi, että jokainen tarvitsisi kymmenittäin kertakäyttömaskeja päivässä. Silti, tämä on pätevä argumentti, ja tämä huomioon ottaen muualla onkin suosittu itse tehtäviä kangasmaskeja tai muita pysyviä maskeja – ja valtio voisikin lähettää maskivelvoitteen tullessa kyseeseen jokaiseen kotitalouteen muutaman tällaisen. Niiden suoja ei ole täydellinen, mutta…

”Suoja ei ole täydellinen / ihmiset eivät osaa käyttää maskeja oikein”. Kun kyse on juuri tartuttajien leviämisen ehkäisemisestä, huonosti käytettykin maski voi tarjota jonkin verran hidastetta. Lääketieteen ammattilaisille on tärkeää käyttää maskia niin että suojaus on täydellinen tai lähes täydellinen, mutta muiden kohdalla mietitään, voiko maski tarjota jonkin verran hidastetta taudin leviämiseen. Tämä muun sosiaalisen etäännyttämisen kanssa laskisi taas tartuntalukuja tarpeeksi, että epidemialuvut kääntyisivät noususuuntaan taas laskuun. Kaikki eivät osaa käyttää pyöräilykypäriä tai turvavöitäkään oikein. Ei tämä tee silti kypärä- tai turvavyöpakosta turhaa.

”Maissa, joissa on ollut maskivelvoite, on kuollut enemmän ihmisiä kuin Suomessa”. Tässä menevät sekaisin syy ja seuraus. Maskivelvoite on säädetty monessa maassa juuri sen jälkeen, kun tilanne on riistäytynyt käsistä, mitä ei Suomessa tapahtunut. Toisaalta esimerkiksi Tsekissä saatiin ensimmäisessä aallossa aikaan hyviä tuloksia maskivelvoitteella.

”Kaikki eivät voi käyttää kasvonaamioita, esim. astmaatikot tai muut hengitysongelmaiset. Vaikka nämä saisivat erivapautuksen maskivelvoitteista, voisivat nämä kohdata syrjintää.” Ketään ei toki voi velvoittaa pitämään maskia, jos tälle kohdistuu tästä akuuttia terveydellistä ongelmaa. Nyt ongelma on vastakkainen; monet riskiryhmäläiset aprikoivat, uskaltavatko käyttää maskia, koska pelkäävät vastaavasti saavansa siitä haukut. Tietysti päätöstä ei voida tehdä vain riskiryhmäläistenkään pohjalta. Punninnassa on kokonaisuus. Pelkästään se, että johonkin ryhmään kohdistuu negatiivisia vaikutuksia ei riitä sen enempää kuin vain sen miettiminen, että joku ryhmä hyötyy, koska lähes kaikki oikeasti kiistanalaiset päätökset hyödyttävät aina jotain ryhmää ja haittaavat toista. Juuri siksi ne ovat kiistanalaisia.

”Entä psykologiset vaikutukset, loppuuko etäännyttäminen?” Yksi kaikkialla näkyvien maskien psykologinen vaikutus voi juuri olla toimia konkreettisena muistutuksena siitä, että epidemia ei ole ohi. Nythän tuntuu siltä, että Suomessa on jo siirrytty täyteen post-korona-moodiin, joka toki nyt on taas väistymässä – ja osana siitä on ollut tämä maskikeskustelu.

Oikeastaan olennaista koko keskustelussa eivät kuitenkaan ole maskit tai mikään yksittäinen toimenpide, vaan ajatus siitä, että nyt ollaan siirtymässä uuteen normaaliin, joka tulee vaatimaan kaikilta tekoja. Ollaan epidemian asemasotavaiheessa. Nyt tehtävät asiat eivät kuitenkaan ole olennaisia vain nykyistä koronakriisiä varten, vaan niissä harjoitellaan myös tulevia kriisejä varten, oli kyseessä sitten vielä nykyistä pahempi epidemia, ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat tai mikä tahansa muu kriisi. Tulevaisuuden kehityskulut eivät maskeihin lopu, vaan tämä kaikki edustaa taas uutta virstanpylvästä yleismaailmallisessa kriisikehityksessä – eikä varmuutta ole siitä, että virstanpylväät olisivat hetkeen loppumassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *