Puolueellisesti: RKP

Puolueellisesti on Kahleen uusi sarja, jossa käymme läpi Suomen puolueita eduskuntavaaleja 2023 varten.

Pienistä puolueista RKP:n piiskaaminen tuntuu epäreilulta. Puolue ei ole varsinaisesti epäonnistunut yhdessäkään sen selkeistä päämääristä.

Se on ainakin paperilla liberaali oikeistopuolue, joka ei pese sisäisiä vääntöjään julkisuudessa. Sillä on useisiin hallituksiin osallistuva eduskuntaryhmä, oma europarlamentaarikko, paikallista valtaa ja kohtalaisen hyvin näkyvyyttä presidentinvaaleissa. Ei ole perustelematonta kuvitella, etteikö puolueen riveistä löytyisi taas kerran harmiton ja teknokraattinen eurovaihtoehto seuraaviin valtakunnantason identiteettikisoihin. Kaikki näyttää olevan loistavasti.

Mutta silti se on pieni puolue. RKP:n suurin ongelma onkin sama kuin vasemmistoliitolla: valtaosa äänestäjistä ei ole sen keskeistä aatteellista kohderyhmää. On sinänsä mielenkiintoista seurata, löytääkö puolue koskaan suurempaa kannatusta keskivertoäänestäjien joukosta.

Jos RKP:n ohjelmista riisuu pois kaiken sellaisen, jota ei muilta puolueilta löydy, … Lisää “Puolueellisesti: RKP”

Puolueellisesti: Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraattien logo

Puolueellisesti on Kahleen uusi sarja, jossa käymme läpi Suomen puolueita eduskuntavaaleja 2023 varten.

Wikipedian mukaan “Suomen Kristillisdemokraatit perustettiin vuonna 1958 nimellä Suomen Kristillinen Liitto. Puolueen perustivat konservatiivit, jotka olivat tyytymättömiä kokoomuksen kehitykseen. (…) Puolueen perustamiseen vaikutti sosialidemokraattien vuosikymmeniä kestänyt valta-asema, kokemus Neuvostoliiton vaikuttamispyrkimyksistä, kasvava kirkosta eroamisen määrä sekä kommunistien vakiintunut asema ammattiyhdistysliikkeessä. Uusi liike koettiin tarpeelliseksi maallistuneen, uskonnon vastaisen ilmapiirin vuoksi.”

Neuvostoliiton vaikuttamispyrkimykset Suomessa ovat olennaisesti vähentyneet ja kommunistien asemaa ammattiyhdistysliikkeessäkään ei enää voi sanoa vakiintuneeksi. Harva silti juuri näitä asioita erityisesti Kristillisdemokraatteihin yhdistää.

EPÄONNISTUMISTEN SARJA

Mitä tulee kirkosta eroamiseen tai maallistuneeseen, uskonnonvastaiseen ilmapiiriin, kristillisdemokraattien vaikutus näihin asioihin on lähinnä ollut kiihdyttävä. Voisikin sanoa, että Suomen puolueista kristillisdemokraatit ovat ehkäpä itselleen asettamassa tehtävässä epäonnistunein.

Hyvin on jo tiedetty, … Lisää “Puolueellisesti: Kristillisdemokraatit”

Puolueellisesti: Liike Nyt

Liike Nyt -puolueen tunnus

Puolueellisesti on Kahleen uusi sarja, jossa käymme läpi Suomen puolueita eduskuntavaaleja 2023 varten.

 

Liike Nyt on suomalaisen puoluekentän nuorin puolue, joka on saanut vaaleissa kansanedustajia.

Puolue perustettiin 2018 yhdistyksenä ilman, että ilmoitettuna tarkoituksena olisi ollut muodostaa puoluetta. Puolue kuitenkin perustettiin vuonna 2019. Puolueen perustajana ja johtohahmona on alusta lähtien ollut liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo. Harkimo ilmoitti syyksi, ettei hän saanut ideoitaan tai avauksiaan läpi kokoomuksessa, jonka kansanedustaja hän oli vuonna 2018.

Liike Nytin eräänä kantavana ideana oli se, että kansa voisi välittää päättäjille terveisiä ja vaatimuksia jatkuvasti internetin yli. Tämä toisi uuden suoremman vaikutuskanavan kansalaisille, jotka eivät kokeneet voivansa vaikuttaa päätöksentekoon tarpeeksi.

Harkimon lisäksi puolueessa on tunnettuina jäseninä Tuomas Enbuske, Mikael Jungner ja Jethro Rostedt. Kaikki … Lisää “Puolueellisesti: Liike Nyt”

Nyt on aika ajatella vasemmiston ulko- ja turvallisuuspolitiikka kokonaan uudelleen

Ennen eduskunnan Nato-äänestystä Li Andersson julkaisi itsekritiikin vasemmistoliiton Nato-kannan muutoksista. Etenkin käsiteltiin sitä, että vaihtoehtoisia ratkaisuja Natolle ei ole pidetty tarpeeksi esillä. Herää laajempi kysymys. Miksi vasemmisto, ajateltuna sekä puoluepoliittisesti että yleisesti, joutuu niin usein muuttamaan kantansa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta lennosta? Talouspoliittisissa kysymyksissä pitkät linjat ovat säilyneet ja arvopolitiikassakin suunta on kehittynyt ennustettavilla linjoilla, mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vakiona on ollut tempoilu.

Kaikki suomalaiset puolueet joutuivat uudistamaan näkemyksiään Neuvostoliiton romahdettua, mutta vasemmistoliitolle prosessi epäilemättä oli vaikeampi kuin muille, jopa niin vaikea, että voi sanoa romahduksen olleen yksi merkittävimpiä tekijöitä puolueen perustamisessa. Vanha kielteinen kanta EU:hun säilyi aluksi, mutta varsinaisen jäsenyysprosessin käynnistyessä suunta vaihtui neutraaliksi alta aikayksikön. Nyt EU otetaan annettuna.

Voisi ennakoida samanlaisen käänteen tapahtuneen NATO-jäsenyyden suhteen. Valtaosa puolueen kansanedustajista … Lisää “Nyt on aika ajatella vasemmiston ulko- ja turvallisuuspolitiikka kokonaan uudelleen”

Vasemmistoliiton on harkittava europarlamenttiryhmän vaihtoa

Viimeisen viikon ajan uutiskuvaamme on dominoinut Ukrainassa käytävä sota. Kriisi on kohtanut monen asian uudelleenajattelemiseen. Merkittävimpänä muutoksena on erityisesti energia- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset. Samanaikaisesti puolueet kaikkialla muuttavat linjojaan lennosta ja tekevät uusia ratkaisuja. Jotkut näistä ovat harkitumpia ja pitkän aikavälin muutoksia, toiset taas populistisia kannanottoja. 

Yksi asia, mitä erityisesti vasemmistoliiton tulisi tarkkaan miettiä, on sen jäsenyys Euroopan vasemmistopuolueessa sekä sen parlamenttiryhmässä. On otettava tarkasteluun puolueen halu jatkaa ryhmässä sekä mahdollisesti irtautuminen toiseen tai kokonaan uuteen ryhmään.

Parlamentti käsitteli tiistaina 1.3. Putinin hallintoa koskevia pakotteita, ja näitä vastaan äänesti liuta sekä EL:n että äärioikeiston meppejä. Osa heistä edustaa Die Linken kaltaisia huomattavia eurooppalaisia vasemmistopuolueita. Tämä ei ollut yllätys, sillä vastaavaa käytöstä on mannermaisten sisarpuolueiden suunnalla ollut myös aikaisemmin. Sen sijaan pohjoismaisen Lisää “Vasemmistoliiton on harkittava europarlamenttiryhmän vaihtoa”

Uudessa vara parempi

Propaganda on yleensä aika tylsää, jos sitä tarkastelee ainoastaan sen välittämän viestin pohjalta. Se on yleensä aina sama: vihollinen on väärällä tavalla erilainen, yhtä aikaa väkevä uhka, mutta samalla heikko ja tyhmä. Tekee kaiken huonosti, sortaa meitä oikeamielisiä, mutta samalla alistuu tahtomme alle, kunhan toimimme oikein.

Paljon mielenkiintoisempaa propagandassa on se, mitä se kertoo esittäjästään. Millainen on oikea tapa elää ja olla, mitä pidetään oikeana ja kunnollisena, millaisena esittäjä itsensä näkee.

Tämä tuntemattoman taiteilijan teos esittää laitavasemmiston näkemyksen itsestään ja nykyisestä parlamentaarisesta vasemmistosta. Käsitellään ensiksi itsekuvaa.

Hippiauton keulasta huomaa ensiksi ison kyltin, jossa sanan USA päälle on piirretty raksit. Koska se on niin keskellä kuvaa ja piirretty helposti huomattavan neliön sisään, on selvää, että tämä tärkein viesti, mitä halutaan välittää. … Lisää “Uudessa vara parempi”

Suomi säästää itsensä hengiltä

Syyskuussa 2021 Yle julkaisi uutisen, jonka mukaan Suomessa tehdyt taloudelliset investoinnit ovat jääneet jälkeen paitsi Ruotsista, myös Euroopan Unionin keskiarvosta. Kyseessä on ongelma, jonka suuruuden ovat tunnistaneet ja tunnustaneet niin valtio, elinkeinoelämä kuin muutkin toimijat. Ongelma ei rajoitu pelkästään isoihin yrityksiin, vaan investointien puutetta koetaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Pienemmät yritykset eivät uskalla palkata työvoimaa tai laajentua. Kunnissa ei uskalleta investoida kouluihin, terveyskeskuksiin tai kunnallistekniikkaan.

Mutta mistä tämä lähtee? Perinteinen vastaus olisi, että Suomi on pääomaköyhä – ja muutenkin köyhä maa. Kenelläkään edellä mainituista ei yksinkertaisesti olisi varaa sijoittaa tulevaisuuteen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ongelmana ei sinänsä ole pääomien puute, sillä Suomessa on miljardikaupalla löysää sijoitusvarallisuutta ja sen päälle on vielä mahdollista saada velkaa. Tällä hetkellä velkarahaa on mahdollista … Lisää “Suomi säästää itsensä hengiltä”

Useampi sananen hävittäjien puolesta

Vasemmiston sisäisissä keskusteluissa on toistuvasti taivasteltu sitä, että osa nuoremman polven vasemmistoliittolaisista kannattaa hävittäjähankintoja tai ei ainakaan suhtaudu niihin lähtökohtaisesti kielteisesti. Kahleen toimituksessa vaikuttavat kuuluvat mitä todennäköisimmin tähän ryhmään, joten on aika avata logiikkaa tämän suhtautumisen taustalla vastaamalla joihinkin yleisiin aihetta koskeviin kysymyksiin ja väitteisiin.

  1. Mihin me edes tarvitsemme tällaisia hävittäjiä? Onko tänne jokin sota tulossa?

Emme usko, että Suomi on tällä hetkellä konkreettisesti sodan uhkaama. Kuitenkin tässä lausumassa piilee muutamia ongelmia, kuten sanat ”tällä hetkellä”, ”konkreettisesti” ja jopa ”emme usko”. Oma usko ei tällaisissa asioissa pitkälle riitä, ja tiedostamme, että odottamattomia asioita tapahtuu jatkuvasti. Itse asiassa niin tapahtuu odotettujakin asioita: koronaviruksen kaltaista pandemiaa on ennusteltu maailman sivu, mutta niinpä se vaan tuntui yllättävän kaikki suunnitelmat ja laittavan kaiken uusiksi.… Lisää “Useampi sananen hävittäjien puolesta”

Koronapassi: Ovi auki terveysperustaiselle syrjinnälle

Koronavirustapaukset ovat nousussa. Näinä hetkinä etsitään usein kuumeisesti uusia ratkaisuja ja tehdään uusia ehdotuksia koronaviruksen torjumiseen ja yhteiskunnan pitämiseen pystyssä suhteen. Suomessakin on keskusteluun noussut maan sisäinen koronapassi, eli se, että EU:n matkustamiseen tarkoitettua koronatodistusta käytettäisiin mahdollistamaan esimerkiksi baareihin, kirjastoihin tai saleille pääseminen, ja vastaavasti nämä suljettaisiin muilta, etupäässä rokottamattomilta.

Hallitus, THL ja perustuslakiasiantuntijat ovat suhtautuneet vuoden aikana passeihin kriittisesti tai vähintäänkin epäillen, lukuun ottamatta kulttuuri- ja tiedeministeri Antti Kurvisen hiljattaista kannanottoa passin puolesta. Kuitenkin useat tahot, esimerkiksi keskuskauppakamarin ja monet kokoomuspoliitikot, ovat väläyttäneet mallia, ja mediakirjoittelu aiheesta on kiihtymisvaiheessa.

Yksi syy tähän kiihtymiseen ovat epidemiakäyrien lisäksi sisäisen koronapassin käyttöönottaminen tai sen suunnittelu Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Koronapassia on ennen näitäkin kokeiltu tai otettu käyttöön useissa maissa, kuten Tanskassa, Saksassa … Lisää “Koronapassi: Ovi auki terveysperustaiselle syrjinnälle”

Nuoret vihaiset miehet

Muutama pakollinen lause alkuun Vasemmiston vaalituloksesta. Puolue pärjäsi oikein hyvin isoissa yliopistokaupungeissa, mutta muutamaa muuta lisäpaikkaa huolimatta tulokset kehyskunnissa, keskisuurissa kaupungeissa ja syrjemmällä olivat joko heikkoja tai surkeita.

Yksi asia joka pisti silmään oli erityisesti nuorten miesten heikko menestys. Toki muutamia nuoria miehiä meni läpi sekä isoissa yliopistokaupungeissa, että pienissä- ja keskisuurissa kaupungeissa. Kokonaisuutena kuitenkin nuorten miesten tulokset olivat heikonpuoleisia.

Mitkä olivat sitten syyt sille, että nuorten miesten esiintulo jäi jälleen kerran vaisuksi ja yliopistokaupunkien vaalivoitoissakin suurimmat äänimäärät ja haravat olivat jälleen kerran nuoria naisia? Vaikea kysymys, mutta muutaman teorian osaamme tähän esittää.

  1. Vasemmistolaisen miesliikkeen puute

Nuorten miesten rooli Vihreissä on huomattavasti näkyvämpi kuin Vasemmistoliitossa. Yksi syy tälle voi olla se, että Vihreät perustivat Vihreän Miesliikkeen jo yli 10 vuotta … Lisää “Nuoret vihaiset miehet”